Martin tarina, osa 1

Martti on ollut meillä nyt vähän yli seitsämän vuotta. Koko tämän ajan se on asunut täysihoitotalleilla, koska meillä ei ole mahdollisuutta ottaa sitä "omaan pihaan".

Ensimmäiset 6,5 vuotta se eleli sillä tallilla, missä olin käynyt aiemmin tunneilla ja vuokrannut paria hevosta. Nyt Martti on asunut vähän yli puoli vuotta "uudella" tallilla.

Ennen viime syksyä en oikeastaan osannut edes ajatella, että Martti vaihtaisi tallia. Tarvetta sille ei ollut, vaikka kyseisellä tallilla oli ratsastuskoulu ja yksityistalli samassa. Viime vuonna vaan asiat pikku hiljaa muuttuivat ja uuden tallipaikan etsiminen tuli ajankohtaiseksi. En osannutkaan enää yhdistää töitä ja harrastusta niin hyvin kuin aikaisemmin.

Martti ostettiin minulle ylioppilaskirjoitusten jälkeen keväällä vuonna 2007, 7-vuotiaana. Silloin oli kesä edessä, ratsastuskoulu tauolla lukuunottamatta leirejä ja aikaa saada homma rullaamaan uuden hevosen kanssa. Syksyllä en mennytkään vielä opiskelemaan, vaan pidin välivuoden ja kävin töissä. Työaika suurimmaksi osaksi klo 06:00-14:00. Silloin ehti hyvin käydä ratsastamassa ennen ratsastuskoulun tunteja tai sitten osallistua valmennuksiin tuntien jälkeen. Valmennuksiin kannusti itse asetetut tavoitteet.

Vuosi 2007

Ensimmäisestä yhteisestä vuodesta ei muistu mitään suurempia kommelluksia mieleen, vuosi meni tutustuessa, välillä onnistumisten ja välillä epäonnistumisten merkeissä. Perustyötä, perustyötä ja vielä enemmän perustyötä sekä uuden hevosenomistajan toilailuja. Kesän lopulla taisin käydä muutamissa pienissä kisoissa vain todetakseni, että hevoseni on "krooninen" jännittäjä kilpailuissa. Syksyllä 2007 nappasimme myös olosuhteiden pakosta hierojan mukaan kuvioihin ja hieroja on Martilla siitä lähtien käynytkin säännöllisen epäsäännöllisesti. Tässä vähän videokuvaa Martin ja minun yhteisistä kisoista syksyltä 2007:

Keväällä 2008 oli ensimmäinen yhteinen treenitalvi takana ja kisakausi edessä. Kauden alussa "kotikisoissa" starttasimme 70 cm luokassa, mutta loppukaudesta jo 100 cm luokissa aluekisoissa. Sijoituksia tuli ihan mukavasti, huippuhetkinä Hyvinkään ja Kaarinan aluekisojen 90 cm luokkien 2. sijat. Perustyö oli siis tehty kunnolla talvella, mihin oli helppo tukeutua kisoissa. Kisakausi 2008 oli aivan super ja odotukset seuraavaa treenitalvea varten korkealla, vaikka aikataulullisesti se olisi haastavampi kuin edellinen.

Vuosi 2008, kevät

Syksyllä 2008 oli aika aloittaa opiskelut Lahdessa. Tämä tiesi sitä, että aikaa Martin ratsastamiselle ei jäisi niin paljon, kuin edellisenä talvena. Martti siis jäi Lohjalle. Tässä vaiheessa pitää jo todeta, että en vieläkään tiedä miten jaksoin opiskeluiden ensimmäiset 2 vuotta. Martti kyllä kävi 1-2 kertaa viikossa ratsastuskoulun opetustunneilla, jotta saisi riittävästi liikuntaa, mutta tämän lisäksi sitä ei kukaan apunani ratsastanut.  Keskiviikkoiltaisin estevalmennus, useasti tätä varten tulin Lahdesta junalla Pasilan kautta Karjaalle/Siuntioon ja sieltä suoraa tallille hevosen selkään. Seuraavana aamuna ensimmäisellä junalla Karjaalta/Siuntiosta Pasilan kautta Lahteen, jotta ennätin koululle. Aamun ensimmäinen juna lähti ennen kuutta. Viikonloput olin kotona, jolloin oli kouluvalmennus ja ratsastin Martin muutenkin.

Muistan kyseisen talven siitä, että treenit lähtivät sujumaan heti alusta asti hyvin. Kevättalveen tullessa hyppäsimme sujuvasti kaiken mitä eteen laitettiin. Odotin maaliskuulla innokkaana tulevaa kisakautta, huhtikuulla maksoin jo hevosen ja oman aluelupani ja melkein olin jo ilmoittautunut ensimmäisiin kisoihin, kun minulle valkeni, että Martti ei ollut kunnossa. Eräissä huhtikuisissa estetreeneissä huomasin, että hevonen ei enää koonnut, kaarteissa oltiin aina epätasapainossa ja hypyt tuntuivat voimattomilta.

Juuri muutama viikko tätä ennen oltiin varmoja, että tänä kesänä on helppo nousta 110 cm -luokkiin! Diagnoosina oli pehmytkudosvaurioita ristiliitoksessa ja 3 kk kävelyä ja suoralla vähän ravia. Koko kisakausi meni siis kuntouttaessa ratsukon toista osapuolta.  Lokakuussa kävimme kyllä yhdet aluekisat kisaamassa Huittisissa, ensimmäisessä luokassa suistuin ratsailta, kun Martti päätti pelätä estevarastoa (edelleen "krooninen" jännittäjä). Toinen luokka sujuikin paljon paremmin ja päästiin palkintosijoille (8.sija).

2009/2010 talvella ei treenattu niin kovaa, kuin edellisenä talvena. Mikä oli ehkä osittain hyvä asia. Hevonen pysyi kunnossa treenikauden ajan, hierojalta tuli positiivista palautetta ja treenit sujuivat hyvin. Odottelin rauhassa tulevaa kisakautta, toivoin että kaikki sujuisi hyvin ja päästäisi nousemaan 110-luokkiin.

Martti ja toveri Luukas talvisena lauantaiaamuna, 2010

Kevät tuli, kisakausi saapui, mutta kilpailukauden aloitus hieman venyi. Tarkkaa muistikuvaa ei kisakauden aloituksesta ole, mutta heinäkuulle se taisi painua. Martti hyppäsi koko kesän hyvin treeneissä, mutta kilpailuissa ei sujunut oikeastaan ollenkaan. Turhautuminen itseen sekä hevoseen purkautui lopulta Loviisassa, missä piti hypätä 100 cm ja 110 cm. Verryttelyssä hevonen oli hyvä, ei mitenkään yli jännittynyt tai muuta. Radoista ei kuitenkaan tullut yhtään mitään, hevonen jännittyi heti lähtömerkistä ja kielsi 3. esteeltä ulos. Tulin radalta pois Martin kanssa, jätin sen vanhemmilleni hoitoon ja painuin itse purkamaan kiukkua autoon. Hevosen ei tarvinnut turhautumisestani kärsiä.

Tuona kesänä hieroja ei ollut käynyt niin usein kuin aikaisemmin. Tämä johtui siitä, että Martti oli pysynyt koko kevättalven ja kevään oikein hyvässä kunnossa. Kesäisin se on ollut lihaksistoltaan aina parempi kuin pimeinä kuukausina. Loviisan kisojen jälkeen kutsuimme kuitenkin hierojan ja satulasepän paikalle. Lopputulos oli se, että lihakset olivat jumissa ja estesatula epäsopiva.  Tyhmyydestä sakotetaan, kuten aina.

Onneksi ei syynä ollut mitään vakavampaa, niin pääsimme talven treenaamaan. Samalla teemalla jatkui tämäkin treenikausi, kovaa ja korkealta ei menty, mutta sitäkin enemmän tekniikkaa, perusratsastusta ja kontrolliharjoituksia.

Jatketaan muisteloita seuraavassa postauksessa, sieltä löytyy Martin tarina vuosilta 2011-2013.

- Sisko

Kilpailut kulissien takana, osa 2

Toinen osa on julkaistu Wordpressin puolella myös 4.8.2014.

Viimeksi päästiin kilpailuiden aattoon. Nyt ajattelin kuvin kertoa kisaviikonlopusta, miten se meni ja mitä siellä tehtiin. Kuten vähän arvasinkin, ei sunnuntailta ole kuin kaksi kuvaa. Kiireessä unohtui se kuvien ottaminen aika lailla kokonaan. Lauantailta on enemmän kuvia ja osa kuvista sopii myös molempiin päiviin.

Lauantaiaamu alkoi kevyellä sumulla, klo 06:30 "back office"-täti saapui töihin. Koulupäivänä startteja kertyi yhteensä 66 kpl.

Meillä mukavasti buffetin ja kanslian takahuone samassa. Kuvassa palkintoja, lähtölistoja, myytäviä juomia yms. tarpeellista. Tässä kuvassa vielä tavarat siististi järjestyksessä.

Tulospalvelun tietokone ja printteri. Niin ja papereita. Tulospalvelun "tädit" kyllä laittavat omat Equipe taitonsa päivitykseen ennen seuraavia koulukilpailuja. Emme päässeet ohjelman kanssa sopuun koko päivänä.

Kisat käyntiin! Ensin ne on tuolla radalla...(alalaidassa näkyy kuulutuslaitteet). Toivottavasti emme aiheuttaneet kenellekään mielipahaa epätavanomaisilla musiikkivalinnoilla. Palkintojen jaoissa soi mm. MacGyver, Ritari Ässä, Star Wars, Doctor Who ja Rocky.

Sitten ne tulokset tulee tänne...täältä niiden piti siirtyä näppärästi tuloslistaksi, mutta toisin kävi.

Lopulta päästiin kuitenkin kaikki  palkitsemaan. Olemme iloisia siitä, että saimme palkintoja koulukisan Helppo A:2 luokkaan Marimekosta ja 90cm esteluokkaan K-maataloudesta.

Palkintoja oli kassikaupalla.

Sunnutaiksi tulospalvelu muutti "yläkertaan" eli parvekkeelle ja lajin vaihduttua se myös toimi. Vasemmassa ylänurkassa aivan mahtava kuuluttajamme, jonka kanssa kisoissa ei ole tylsää :)

Aurinkoisen kisapäivän luokka 2 radankävelyssä, tuomarin näkövinkkelistä kuvattuna.

Näistä pokaaleista kilpailtiin viikonloppuna. Kolme kategoriaa, yhteensä 9 palkittua. Valitessani pokaaleja olo oli kuin lapsella karkkikaupassa. Harmi etten hoksannut ajoissa, niin olisi ristikko-luokkaan tullut jotkin superhienot ja isot ruusukkeet.

Tämmöistä meillä ja meidän seurassa, oli aivan huippu viikonloppu!

Mikä minun roolini kilpailuissa oli? Otin ilmoittautumiset vastaan, tein taustatyöt Equipeen ja KIPAan, olin tuomari, jokapaikanhöylä ja suunnittelija. Onneksi minulla oli mukana aivan loistava "buffetpäällikkö" sekä "rva Kilpailunjohtaja". SUPERKIITOS Anneille viikonlopusta! Meiltä ratsastajat lähtivät hymyillen :)

Tietysti kisoja ei olisi ollut ilman meidän ihanaa ja hauskaa kuuluttajaa Pinjaa, luotettavia parkkivahteja Mattia ja Hannua tai ylipäätään kisapaikkaa, josta kiitos Annulle!

Rankkaa oli, startteja viikonlopun aikana tuli yhteensä 179 kpl, koulupäivänä 65 ja estepäivänä 114. Kai tämän kerran vuodessa jaksaa? Tai kaksi?  Katsotaan mitä ensi vuonna tapahtuu.

- Sisko

Kilpailut kulissien takana, osa 1

Tämä teksti on julkaistu 4.8.2014 Wordpressin puolella samalla otsikolla.

Ajattelin nyt tarttua ajankohtaiseen aiheeseen ja kertoa mitä kaikkea siellä ratsastuskilpailuiden kulisseissa oikein tapahtuu. Ajankohtainen aihe on siksi, että Suomen ratsastajainliitto on uudistamassa koko kilpailujärjestelmäänsä, jolla varmasti tulee olemaan vaikutusta myös kilpailun taustatyöhön.

Itse olen nyt ollut muutaman vuoden aktiivisesti järjestämässä oman ratsastusseuran kisoja ja lisäksi viheltelemässä pilliin muiden järjestämissä kisoissa.

Tämän vuoden suurin ponnistus omassa seurassa tulee olemaan tulevan viikonlopun seurakilpailut, koulua lauantaina ja esteitä sunnuntaina.

Mistä kilpailuiden järjestäminen sitten lähtee? Ensimmäisenä olemme ratsastusseuran hallituksessa puhuneet, että kilpailut järjestetään. Tämän jälkeen olemme sopineet päivämäärän. Seurakisojen ollessa kyseessä ei tarvinnut anoa päivämäärää liitosta, vaan voimme vapaasti sen päättää. Joudumme kuitenkin sovittelemaan yhteen vähintään kolme kalenteria. Seuran, kisapaikan sekä kisapaikalla toimivan ratsastuskoulun.

Tämä suunnittelutyö on jo tehty alkuvuodesta, jotta olisi riittävästi aikaa varata tuomareita ja muita tarvittavia talkoolaisia toteuttamaan kilpailut. Kun ajankohta on lyöty lukkoon, on aika suunnitella kisakutsu, eli kenelle haluamme kilpailut järjestää ja minkätasoisia ratsastajia kilpailuihimme haluamme. Päätimme järjestää seurakilpailut, jossa on luokkia ristikko-luokasta aina 110cm luokaan saakka ja koulupuolella Helppo C-ohjelmista Helppoon A:han saakka. Eli tarjoamme kilpailu-uraansa aloittaville ratsukoille mahdollisuuden osallistua ja jo vähän taitavammillekin harrastajille löytyy omat luokkansa.

Kilpailukutsun valmistuttua on aika hankkia ne toimihenkilöt kilpailuun, jotka tarvitsevat SRL:n lisenssin. Tämä tarkoittaa seurakilpailuissa usein tuomareita ja ratamestaria. Tätä työtä helpottamaan on onneksi liitolla olemassa toimihenkilö-lista, missä on miltei kaikkien lisenssin omaavien toimihenkilöiden yhteystiedot.

Toimihenkilöiden hankkimisen jälkeen on aika ruveta viilaamaan kilpailukutsua. Ensi viikonlopun kilpailuiden kutsu ei ole lähelläkään sellainen, mitä se oli alkuvuodesta. Se on joltain osin tarkentunut, jotain osia on jätetty pois ja osa on saanut olla niin, kuin se on suunniteltu. Suurimpana muutoksena voisin mainita estekilpailun 60-90cm luokkien arvostelun muuttuminen ihanneajasta 367.1 arvosteluksi. Koulupuolella muutos koski Tutustumisluokan kouluohjelmaa, joka alunperin oli avoin ratsastuskoulujen oppilaille, mutta tällä hetkellä se on avoin kaikille. Muitakin pienempiä muutoksia on kutsuun matkan aikana kyllä tullut.

Samoihin aikoihin kutsun julkaisemisen kanssa aloitimme myös yhteistyökumppaneiden etsinnän paikallisten yrittäjien joukosta. Tämä työ vie aikaa, sillä yrityksissä on hyvä käydä itse paikanpäällä. Onneksi seurastamme vielä löytyy aktiivi, joka haluaa tätä tärkeää työtä tehdä, että saamme suhteellisen hyviä palkintoja kilpailuihimme.

Viime viikolla talkooporukka on aloittanut myös kisapaikan pihapiirin siivoamisen. Talliympäristössä rikkakasvit kasvavat yllättävän nopeasti ja valloittavat esimerkiksi parkkipaikaksi kaavaillun pellonpalan.

Suurin työ on ehkä näiden kisojen osalta ollut ilmoittautumiset. Tällä kertaa kokeilimme käyttää sekä KIPAa että sähköposti-ilmoittautumista rinnakkain.  Tämä on tuottanut hieman ongelmia koulupuolen ilmoittautumisiin, joita on tullut runsaasti ja joita voimme ottaa rajatun määrän.

Tällä alkaneella viikolla on viimeinen ilmoittautumispäivä, jonka jälkeen kanslistin/kilpailunjohtajan tai minkä lienee jokapaikanhöylän työt alkavat. Kilpailut ja lähtölistat tehdään Equipeen, jotta saamme tuloksia julkaistua kisapaikalla mahdollisimman pian.  Myös pihatyöt, palkintojen ostaminen, buffetin suunnittelu, radan kastelu ja kokoaminen ja muut työt vievät aikaa. Torstaille saakka kilpailijoilla on aika perua oma osallistumisensa, jos jostain syystä ovatkin estyneet tulemasta kilpailemaan. Tämä myös lisää kanslistin työtä.

Ajattelen jo osittain kauhulla perjantaita. Silloin pitää laittaa viimeistään kilpailurata koulukisoja varten kuntoon, tuomarille pystyttää teltta, kuulutuslaitteet testata, jääkaapit täyttää juomilla ja buffetin myytävillä. Kammotusta herättää myös luvattu lämpötila, toivottavasti ei ukkoskuuro iske kesken kilpailuiden. Palkinnot pitäisi olla myös perjantaihin mennessä hankittu tai hankkia viimeistään silloin.

Onneksi on vielä kesää jäljellä ja valoisaa riittää aika pitkään. Ei kuitenkaan ihan enää koko yötä.

- Sisko