Ensimmäisenä vierailukohteena matkallamme oli Venetsia. Lensimme sinne Kööpenhaminan kautta Helsingistä. Aamun herätys oli aikaisin, hieman neljän jälkeen. Onneksi hevosihmisenä on tottunut aikaisiin aamuihin kisaviikonloppuina. Lennot sujuivat hyvin ja aikatauluissaan ja matkatavarat tulivat perille meidän kanssa, iso plussa ajatellen matkasuunnitelmaamme.
Lentokentällä hyppäsimme bussiin ja puolen tunnin päästä olimmekin jo Piazzale Romalla, johon saakka autot saavat Venetsiassa kulkea. Hotellivalintamme osui täysin nappiin, sillä isojen matkalaukkujen kanssa ei tarvinnut kävellä kuin viisi minuuttia, niin olimme perillä hotellissa. Emme vielä saaneet huonetta käyttöömme (hieman puolen päivän jälkeen), mutta pystyimme jättämään tavarat hotelliin säilöön ja lähdimme tutkimaan kaupunkia. Tutkimusmatka jäi kuitenki lyhyeksi (n. 200 metriä), sillä löysimme hyvän näköisen lounaspaikan ja jäimme siihen.
Lounastimme kaikessa rauhassa aurinkovarjon alla ja nautimme kelistä ja matkakohteesta. Suomen kesä kun oli siihen saakka ollut aika viileä ja vihdoin oli sellainen keli että tarkeni t-paidalla ja shortseilla. Huomaamattamme kello eteni ja lounaan jälkeen kävelimme takaisin hotelliin viemään tavaroita huoneeseen. Tämän jälkeen oli vuorossa "pakolliset" päiväunet, sillä parin tunnin mittainen ukkoskuuro iski kaupunkiin.
Ukkosen jälkeen pääsimme varsinaiselle tutkimusmatkalle, eli kartta kouraan ja menoksi. Vinkki! Jos käytte Venetsiassa, niin karttaa ei varsinaisesti tarvita. Toki sitä kannattaa kantaa mukana, jos käy niin pahasti että pääsee eksymään. Päänähtävyyksille/rautatieasemalle on opasteita vähän joka nurkalla, joten meidän karttamme pysyi miltei koko ajan vain taskussa.
Kävellessä fiilis oli aika mielenkiintoinen. Tässä kaupungissahan ei siis ole auton autoa, lukuunottamatta Piazzale Roman aluetta. Kävelimme kaikessa rauhassa hotellilta kohti Rialton siltaa ja Markuksen toria. Ihmisiä oli välillä tungokseen asti, varsinkin tuolla Rialton sillan luona (jos keräilet Hard Rock Cafe-asioita, niin Rialton sillan kupeesta löytyy heidän kauppansa, ravintolan löysimme/huomaismme vasta seuraavana päivänä toisaalla). Markuksen torille päästyämme huomasimme että basilika oli jo siltä päivältä harmiksemme kiinni. Sen sijaan nousimme kirkon kellotorniin mistä avautui mukavat näkymät Venetsian yli.
Tornissa huomasimme, että ukkonen näytti palaavan Venetsian ylle, ja päästyämme tornista alas, tuuli oli yltynyt ja vettä tippui jo muutamia pisaroita. Tämän vuoksi pyörähdimme vielä pienen kierroksen rantaa pitkin kulkevalla kadulla ja kuvasimme Huokausten sillan, jonka jälkeen hyppäsimme vaporetton kyytiin kohti hotellia. Näin tuli siis ajeltua myös Canal Grande päästä päähän. Vaporetton kyydissä vältimme pahimman ukkoskuuron ja sade olikin miltei loppunut kun pääsimme pysäkille hotellimme lähistölle. Kävelymatkalla nappasimme pientä iltapalaa ja sen jälkeen suuntasimme suihkuun ja nukkumaan.
Ihanaa, seuraava päivä valkeni aurinkoisena, eikä pilviä näkynyt missään. Suunnitelmissa oli ennen huoneenluovutusta kipaista katsomaan vielä se Pyhän Markuksen basilika ja sen jälkeen jatkaa matkaa seuraavaan etappiin. Muutimme kuitenkin suunnitelmaa niin, että luovutimme huoneemme jo aamiaisen jälkeen ja jätimme tavarat hotellin säilytykseen. Näin saimme hieman enemmän aikaa tutkia kaupunkia.
Kävelimme toista reittiä aukiolle kuin edellisenä päivänä. Taas seurailimme opasteita parhaamme mukaan, mutta tällä kertaa opasteet eivät olleet niin hyviä. Kävelimme hieman harhaan, mutta tämä ei haitannut ollenkaan. Tavoitteemme oli olla basilikalla heti sen auettua, mutta emme tässä onnistuneet kuitenkaan. Ilmeisesti kävelimme liian hitaasti ja tämän seurauksena sinne oli ehtinyt jo muodostua jono. Mielestämme se oli todella pitkä, mutta hetken mietittyämme päätimme jonottaa. Kiire meillä ei varsinaisesti ollut ja jono näytti liikkuvan nopeasti. Vinkki tässäkin kohtaa: Pyhän Markuksen basilikaan ei saa tuoda reppuja tai muita isoja laukkuja. Ne pitää viedä tavarasäilytykseen, joka on aukion toisella puolella. Meidät käännytettiin ovella, mutta onneksi saimme tulla kuitenkin jonon ohi takaisin.
Basilika itsessään on mielestäni paremman näköinen ulkopuolelta. Jos et ikinä ole käynyt bysanttilaistyylisessä kirkossa, siellä kannattaa piipahtaa. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta aarrekammioon, alttarille ja muihin paikkoihin pitää maksaa erillinen sisäänpääsymaksu. Sisältä löytyy paljon mosaiikkia ja kultauksia.
Basilikasta päästyämme lähdimme kävelemään takaisin hotellille. Kävelimme Rialton sillan kautta takaisin, vaikkakin eri katuja kuin edellisenä päivänä. Hotellista kapsäkit kantoon ja nokan suunta kohti satamaa, josta seikkailu jatkuu!
Viisi vinkkiä Venetsiaan:
- Varaa hotelli, jossa on ilmastointi ja joka sijaitsee lähellä Piazzale Romaa tai jotakin vaporettopysäkkiä.
- Osta naamio, ne ovat upeita ja rakastuin niihin täysin.
- Syö gelatoa, se on todella hyvää
- Kaupungissa on paljon portaita, sillä sillat kanaalien yli ovat kaarisiltoja, varaa siis hyvä kengät.
- Ota mukaan hyvä kamera, kuvattavaa riittää paljon
Venetsiasta muodostui yksi suosikkikaupungeistani matkan varrella, vaikka ennen matkaa en niin innostunut siitä ollutkaan. Jotenkin kaupungista huokui sellainen omanlaisensa tunnelma ja tuntui kuin olisi oikeasti tehnyt loikan menneisyyteen, kun käveli pitkin sokkeiloisia kujia.
- Sisko
Lentokentällä hyppäsimme bussiin ja puolen tunnin päästä olimmekin jo Piazzale Romalla, johon saakka autot saavat Venetsiassa kulkea. Hotellivalintamme osui täysin nappiin, sillä isojen matkalaukkujen kanssa ei tarvinnut kävellä kuin viisi minuuttia, niin olimme perillä hotellissa. Emme vielä saaneet huonetta käyttöömme (hieman puolen päivän jälkeen), mutta pystyimme jättämään tavarat hotelliin säilöön ja lähdimme tutkimaan kaupunkia. Tutkimusmatka jäi kuitenki lyhyeksi (n. 200 metriä), sillä löysimme hyvän näköisen lounaspaikan ja jäimme siihen.
Lounastimme kaikessa rauhassa aurinkovarjon alla ja nautimme kelistä ja matkakohteesta. Suomen kesä kun oli siihen saakka ollut aika viileä ja vihdoin oli sellainen keli että tarkeni t-paidalla ja shortseilla. Huomaamattamme kello eteni ja lounaan jälkeen kävelimme takaisin hotelliin viemään tavaroita huoneeseen. Tämän jälkeen oli vuorossa "pakolliset" päiväunet, sillä parin tunnin mittainen ukkoskuuro iski kaupunkiin.
Ukkosen jälkeen pääsimme varsinaiselle tutkimusmatkalle, eli kartta kouraan ja menoksi. Vinkki! Jos käytte Venetsiassa, niin karttaa ei varsinaisesti tarvita. Toki sitä kannattaa kantaa mukana, jos käy niin pahasti että pääsee eksymään. Päänähtävyyksille/rautatieasemalle on opasteita vähän joka nurkalla, joten meidän karttamme pysyi miltei koko ajan vain taskussa.
 |
| Nämä tummat pilvet roiskauttivat ukkoskuuron niskaan. |
Kävellessä fiilis oli aika mielenkiintoinen. Tässä kaupungissahan ei siis ole auton autoa, lukuunottamatta Piazzale Roman aluetta. Kävelimme kaikessa rauhassa hotellilta kohti Rialton siltaa ja Markuksen toria. Ihmisiä oli välillä tungokseen asti, varsinkin tuolla Rialton sillan luona (jos keräilet Hard Rock Cafe-asioita, niin Rialton sillan kupeesta löytyy heidän kauppansa, ravintolan löysimme/huomaismme vasta seuraavana päivänä toisaalla). Markuksen torille päästyämme huomasimme että basilika oli jo siltä päivältä harmiksemme kiinni. Sen sijaan nousimme kirkon kellotorniin mistä avautui mukavat näkymät Venetsian yli.
Tornissa huomasimme, että ukkonen näytti palaavan Venetsian ylle, ja päästyämme tornista alas, tuuli oli yltynyt ja vettä tippui jo muutamia pisaroita. Tämän vuoksi pyörähdimme vielä pienen kierroksen rantaa pitkin kulkevalla kadulla ja kuvasimme Huokausten sillan, jonka jälkeen hyppäsimme vaporetton kyytiin kohti hotellia. Näin tuli siis ajeltua myös Canal Grande päästä päähän. Vaporetton kyydissä vältimme pahimman ukkoskuuron ja sade olikin miltei loppunut kun pääsimme pysäkille hotellimme lähistölle. Kävelymatkalla nappasimme pientä iltapalaa ja sen jälkeen suuntasimme suihkuun ja nukkumaan.
Ihanaa, seuraava päivä valkeni aurinkoisena, eikä pilviä näkynyt missään. Suunnitelmissa oli ennen huoneenluovutusta kipaista katsomaan vielä se Pyhän Markuksen basilika ja sen jälkeen jatkaa matkaa seuraavaan etappiin. Muutimme kuitenkin suunnitelmaa niin, että luovutimme huoneemme jo aamiaisen jälkeen ja jätimme tavarat hotellin säilytykseen. Näin saimme hieman enemmän aikaa tutkia kaupunkia.
Kävelimme toista reittiä aukiolle kuin edellisenä päivänä. Taas seurailimme opasteita parhaamme mukaan, mutta tällä kertaa opasteet eivät olleet niin hyviä. Kävelimme hieman harhaan, mutta tämä ei haitannut ollenkaan. Tavoitteemme oli olla basilikalla heti sen auettua, mutta emme tässä onnistuneet kuitenkaan. Ilmeisesti kävelimme liian hitaasti ja tämän seurauksena sinne oli ehtinyt jo muodostua jono. Mielestämme se oli todella pitkä, mutta hetken mietittyämme päätimme jonottaa. Kiire meillä ei varsinaisesti ollut ja jono näytti liikkuvan nopeasti. Vinkki tässäkin kohtaa: Pyhän Markuksen basilikaan ei saa tuoda reppuja tai muita isoja laukkuja. Ne pitää viedä tavarasäilytykseen, joka on aukion toisella puolella. Meidät käännytettiin ovella, mutta onneksi saimme tulla kuitenkin jonon ohi takaisin.
 |
| Canal Grande |
Basilika itsessään on mielestäni paremman näköinen ulkopuolelta. Jos et ikinä ole käynyt bysanttilaistyylisessä kirkossa, siellä kannattaa piipahtaa. Sisäänpääsy on ilmainen, mutta aarrekammioon, alttarille ja muihin paikkoihin pitää maksaa erillinen sisäänpääsymaksu. Sisältä löytyy paljon mosaiikkia ja kultauksia.
Basilikasta päästyämme lähdimme kävelemään takaisin hotellille. Kävelimme Rialton sillan kautta takaisin, vaikkakin eri katuja kuin edellisenä päivänä. Hotellista kapsäkit kantoon ja nokan suunta kohti satamaa, josta seikkailu jatkuu!
Viisi vinkkiä Venetsiaan:
- Varaa hotelli, jossa on ilmastointi ja joka sijaitsee lähellä Piazzale Romaa tai jotakin vaporettopysäkkiä.
- Osta naamio, ne ovat upeita ja rakastuin niihin täysin.
- Syö gelatoa, se on todella hyvää
- Kaupungissa on paljon portaita, sillä sillat kanaalien yli ovat kaarisiltoja, varaa siis hyvä kengät.
- Ota mukaan hyvä kamera, kuvattavaa riittää paljon
Venetsiasta muodostui yksi suosikkikaupungeistani matkan varrella, vaikka ennen matkaa en niin innostunut siitä ollutkaan. Jotenkin kaupungista huokui sellainen omanlaisensa tunnelma ja tuntui kuin olisi oikeasti tehnyt loikan menneisyyteen, kun käveli pitkin sokkeiloisia kujia.
- Sisko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tänne voit jättää kommenttisi. Sana on täysin vapaa, mutta pidätän itselläni oikeuden poistaa asiattomat kommentit.