Orin päivät ovat luetut

Olen huomannut itsessäni sen piirteen, että jos jokin asia pitää saada hoidettua, usein hoidan sen tarkemmin asioita miettimättä. Näin kävi myös Akun ruunaamisen kanssa.

Minulle on ollut itsestäänselvää, että Akusta tulee ruuna. Sen on tarkoitus toimia minulle harrasteratsuna kilpailuissa, jolloin orina pitäminen aiheuttaisi pientä funtsaamista ja erilaisia järjestelyjä. Jalostusoriksi työntäminenkään ei kauheasti innosta, vaikka siinä saattaisi olla potentiaalia. Jossittelun varaan ei kuitenkaan mitään voi rakentaa ja vastaavilla kyvyillä varustettuja varsoja mahtuu tuolla "suuressa maailmassa" kolmetoista tusinaan. 

Ruunauksen suhteenhan on käytännössä monta vaihtoehtoa. Voin varata ruunauksen kotitallille, jolloin haavoja ei ommella ja saan suihkutella, kävelytellä ja syöttää antibiootteja/penisilliiniä sen jälkeen. Ajatuksena avonaisten haavojen pesu alle 2-vuotiaan hevosen kohdalla ei innosta. Toinen, mikä vähän tässä ajatuksessa tökkii on tulehdusriski, paranemisaika sekä mahdolliset muut ongelmat. Kotiruunaus kun vaatisi sen, että siellä haarovälissä ei ole mitään normaalista poikkeavaa. 

Tulevaisuudestaan mitään tietämätön ori.

Toinen vaihtoehto on viedä oripoju klinikalle. Tähän siis olimme päätyneet jo heti, kun ruunauksesta tuli puhe. Klinikallakin tehtävät ruunaukset vaihtelevat paljon. Osa tekee ne kaatamatta hevosta ja osa kaataa. Haavat voidaan jättää auki, ommella kiinni tai koko homma tehdä laserilla. Hintahaitarikin on melkoinen.

Mutta, kuten tuolla ensimmäisessä lauseessa asian sanoinkin, en tuota hintaa tai tapoja sen kummemmin pohtinut. Tärkeintä minulle on, että Aku on hyvässä hoidossa jos/kun jotain komplikaatioita ilmenee. Näin ollen soitin muutama päivä sitten Viikkiin ja varasin ruunausajan. Homma hoituu siis laserilla nukutuksessa ja jos kaikki sujuu kuten pitää, saa tuoreen ruunan samana päivänä kotiin. 

Joulukuun puolivälissä meillä pitäisi sitten olla orin sijasta ruuna. Siihen mennessä pitäisi hieman harjoitella tuota lastautumista ja trailerissa seisomista. Leikkaukseen mennessähän hevosta pitää paastottaa, eli mitään syötävää ei voi traileriin viihdykkeeksi laittaa. Tästä saattaa tulla pienoinen mietinnän paikka, sillä Aku aka Herra ADHD varmasti on eri mieltä siitä trailerissa seisomisen kiinnostavuudesta. Ehdotuksia virikkeistä otetaan vastaan.

- Sisko