Vaativa B:0 huvin vuoksi

Sain tässä päivänä muutamana päähänpiston, että ratsastanpas huvin vuoksi kotosalla Martin kanssa vaativa B:0 kouluohjelman läpi.  Kuten varmaan moni blogia lukenut on hoksannut, en ihan hirvittävästi ole viimeisen parin vuoden aikana kouluvalmennuksessa ollut (mikä on aika syvältä), eli liikenteessä ollaan nyt vähän vanhoin opein.

Ennen ensimmäistä tallinvaihtoa kuitenkin kouluvalmennuksissa on tehty kaikenlaisia asioita ja mitään varsinaisesti meille vierasta ei tuossa va B:0 ohjelmassa ole. Kisoihin en kuitenkaan sitä ole lähtemässä näyttämään, koska ei niistä helpon A:n ohjelmistakaan kovin kummoisia tuloksia olla raavittu kasaan. Eikä minulla ole mitään kilpailullisia tavoitteita kouluratsastuksessa. Jos joku haluaa kurkata mitä tuo va B:0 pitää sisällään, niin ohjelma löytyy täältä. Silloin tällöin se kouluratsastuskärpänen vain puraisee ja silloin usein tuppaan treenailemaan ratoja kotona keskenäni, tai menemään jonnekin harjoituskisoihin tai muuta vastaavaa. Tämä on varmasti peruja sieltä, kun Martti asui niin kauan tallilla, missä 90% hevosten omistajista oli kouluratsastajia.

Mietin hetken että julkaisenko videota tuosta radasta. Se ei ehkä anna kovin hyvää kuvaa Martin ratsastettavuudesta tai ylipäätään notkeudesta. Tässä se kuitenkin on nähtävillä.

Näitte kyllä oikein, kevensin sekä keskiravin että lisätyn ravin. Tämä ihan sitä varten, etten halua Marttia kiusata istumalla alas. Oma istuntani ravissa on älyttömän huonolla tolalla (treenin puutetta), joten näin treenimielessä on mukavampi pitää hevonen rennompana. Martilla oli myös aivan järkyttävä jurotuspäivä, kun tuo rata kuvattiin. Marin kanssa se ei suostunut oikein tekemään laukassa edes volttia ja ärsyyntyneenä jäi pukittamaan, kun käännettiin.

Eihän tuo nyt sellaiselta näytä, että siitä mitään pisteitä kilpailuissa saisi, kunhan kokeilin. Ei tämä niin vakavaa pidä olla. Itse pitäisi keskittyä huomattavasti enemmän siihen, että ne ohjat on kädessä kunnolla ja kädet vierekkäin. Olen sentään päässyt siitä pahimmasta kädet reisillä ratsastamisesta, nyt pitäisi keskittyä siihen että kädet pysyisivät lähekkäin tuossa mahan edessä. Vasemmasta oikeaan vaihto on ollut meille aina vaikeampi, se ei nytkään ollut puhdas, mutta ei niin hirveä mitä se olisi voinut olla. Martin jurotuspäivä näkyy eniten pysähdyksissä ja lopputervehdykseen tullessa. Pysähdyksessä se vaan ei reagoi pieneen pidätteeseen ollenkaan, jolloin jouduin ottamaan todella kovaa kiinni. Lopputervehdykseen tullessa se puolestaan olisi halunnut kulkea kaikkea muuta kuin suorana ja haki koko ajan laukanvaihtoa oikeaan laukkaan. Koulutreenien puute näkyy puolestaan parhaiten jäykkyytenä taivutuksissa, niissä ei ravin poljenta säily, askelpituudesta puhumattakaan.

Oli siellä sellaisiakin pätkiä mitkä tuntuivat selkään hyviltä, eivätkä ne niin pahoilta videollakaan näytä. Aloitus ja keskiravi onnistuivat suhteellisen hyvin tällä kertaa. Käyntikin oli ihan jees. Tästä radan ratsastamisesta viisastuneena täytyy ottaa nuo taivutukset taas mukaan treeniohjelmaan, josko saataisi papasta vähän vetreämpi malli. Niin ja ennen kaikkea lopettaa se käsijarru päällä ratsastaminen.

- Sisko